Katsotaan mihin tässä oikein intoutuu :)
Nyt uudessa osoitteessa ja puolipuhtaalta pöydältä. Osasin siirtää vanhat tekstit tänne ihan omaksi ilokseni.
Huomioita pienen ihmisen elämästä
8.12.2011
Minä täällä taas hei!
Kun blogi pääosin päivittyy kerran kesässä ja kahdesti talvella, niin voidaan sanoa tämän olevan nyt kirjoittamiskierron kulta-aikaa.
Päivän pohdintanani olen miettinyt, miksi ihmisten käsitykset "normaalista" eroavat toisistaan. Olen huomannut suuria eroja kanssani asuvan miehen ajattelutavoissa verrattuna omiini. Kumpikaan ei ole väärässä ja sen tiedostaminen on helpottanut suhtautumista asioihin.
Jos toisen mielestä on normaalia siivota kahdesti viikossa ja toisen mielestä kerran kahdessa viikossa on ilmiselvää, että toinen (ellei molemmat) kokee tilanteen ahdistavaksi ja epäreiluksi. Siisteysintoilija menettää hermonsa kun toinen ei omatoimisesti siivoa. Harvemmin imuriin tarttuva puolestaan kihisee kiukusta, kun se intoilija intoilee hermostumiseen asti siitä ainaisesti siivouspäivästä, vaikkei omasta näkökulmasta katsoen asian kanssa ole mitään hätää. Kumpikaan osapuoli ei saa olettaa, että täytyisi toimia juuri sen oman mieltymyksen mukaan, onhan tässä kahden kauppaan ryhdytty ja kaappiakin siirrelty moneen kertaan. Niinpä kompromisseihin olisi päästävä, jotta elämä jatkuisi sovussa.
Tämän älynväläyksen myötä jään miettimään ajatukseni viemistä käytäntöön. Helpommin sanottu kuin tehty.
Ajattelin nyt julkistaa aikeeni siivota kodistamme kivan ja jouluisen, jotta se on pakko tehdä. Myös joulukorttiaskartelut odottavat keskeneräisinä tekijäänsä, joten tämä vapaapäivän loppu varmaan kuluu puuhastellen. Sitten huomisen vapaan voikin vaikka nauttia kättensä jäljistä.
Päivän pohdintanani olen miettinyt, miksi ihmisten käsitykset "normaalista" eroavat toisistaan. Olen huomannut suuria eroja kanssani asuvan miehen ajattelutavoissa verrattuna omiini. Kumpikaan ei ole väärässä ja sen tiedostaminen on helpottanut suhtautumista asioihin.
Jos toisen mielestä on normaalia siivota kahdesti viikossa ja toisen mielestä kerran kahdessa viikossa on ilmiselvää, että toinen (ellei molemmat) kokee tilanteen ahdistavaksi ja epäreiluksi. Siisteysintoilija menettää hermonsa kun toinen ei omatoimisesti siivoa. Harvemmin imuriin tarttuva puolestaan kihisee kiukusta, kun se intoilija intoilee hermostumiseen asti siitä ainaisesti siivouspäivästä, vaikkei omasta näkökulmasta katsoen asian kanssa ole mitään hätää. Kumpikaan osapuoli ei saa olettaa, että täytyisi toimia juuri sen oman mieltymyksen mukaan, onhan tässä kahden kauppaan ryhdytty ja kaappiakin siirrelty moneen kertaan. Niinpä kompromisseihin olisi päästävä, jotta elämä jatkuisi sovussa.
Tämän älynväläyksen myötä jään miettimään ajatukseni viemistä käytäntöön. Helpommin sanottu kuin tehty.
Ajattelin nyt julkistaa aikeeni siivota kodistamme kivan ja jouluisen, jotta se on pakko tehdä. Myös joulukorttiaskartelut odottavat keskeneräisinä tekijäänsä, joten tämä vapaapäivän loppu varmaan kuluu puuhastellen. Sitten huomisen vapaan voikin vaikka nauttia kättensä jäljistä.
 |
| "ja eksyn yksiössäsi huoneisiin.." |
Tilaa:
Kommentit (Atom)