15.12.2010

Vankina antarktiksella

Kuinka kuluttaa päivä, kun ystäväni auto toteaa aamulla, ettei häntä huvitakaan leikkiä kanssani, ainakaan minun valitsemaani Lähdetään isompaan cityyn -leikkiä.

Sain kulkuvälineen käyntiin jäisestä tunnelmasta huolimatta. Ehdin jo hetken riemuita pääseväni kätevästi matkaan. Kärry olikin eri mieltä, huomasin peltilehmän haluavan pelata Ohjaustehostimen öljynvaihtoa. Itsehän en siihen leikkiin ryhtynyt, reppana joutui odottamaan iltaan ja puuhaamaan sitä kanssani asuvan miehen kanssa. Eli kaara vei minulta myös iltaselle suunnitellun touhun leikkikavereineen, kiitos tästä. Ollaan todellakin tällä hetkellä tosi beeäfäffiä, ihanku Nicole ja Paris

Yritin pitkin aamupäivää aktivoida kissaa, joka melko äkkiä halusikin ulos omaan rauhaansa. Yllättävää sinänsä.

Lämmitin torppaa, tiskasin lojumaan jääneet tiskit, likasin samantien uusia kippoja..

Sommittelin myös hienoa valoasetelmaa uusista punaisista jouluvaloista ja RED-kirjasta. Olin olevinani melko nokkela. Toki kirja tuossa sängyn vieressä voisi myös muistuttaa lukemaan itseään. Lämmitin torppaa ja mutustin jääkaapista rippeitä. Loppupäiväksi hautauduin sohvalle peiton kera ja katselin Allyn ensimmäisen tuotantokauden viimeiset jaksot.


Ja kaiken turhan ajantappamisen jälkeen päähäni pälkähti, että englannin essee on tehtävä vielä ennen joulua. \o/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti